Rosie's B&B tarjosi mahtavan aamupalan. Oli mm. croissantteja sekä yllättäen kinkkua ja juustoa paahtoleivän päälle. Täällä Uudessa-Seelannissa kun on pääasiassa aina ollut vain voinappeja ja marmeladivalikoima. Ajoimme suoraan pysähtymättä Christchurchiin ja lähelle Blokart eli purjekärry-ajelupaikkaa, jollaisen olimme varanneet tarjoussivustolta. Olimme ajoissa, joten kävimme vielä viimeisen kerran rannalla tällä reissulla. Osuimme New Brightonin pitkälle laiturille ja rannalle. Sää oli lämpenemässä nopeasti noin +25:een asteeseen.
New Brightonin laituri ja ranta
New Brightonin ranta
New Brightonin rannalla simpukka
Blokartissa olimme kahdestaan ajelemassa. Ohjaajat opastivat käytössä ja sitten saimme kierrellä hiekalla rataa vapaasti. Nopeasti oli sujut purjeen käytössä; jotain samaa kuin purjehduksessakin. Tuuli oli noin 4 m/s. Ajelu oli hauskaa ja puoli tuntia meni nopeasti.
Blokart-ajelua
Blokart-ajelua
Lähdimme etsimään majoitustamme eli Guest Housea Burnside-kaupunginosasta, jonka varasimme muutama päivä aiemmin booking.comista. Ketään ei ollut kotona heti kahden aikaan, mutta ulkona oli puhelinnumero sitä varten. Lopulta pääsimme huoneeseemme ohjeiden avulla. Tyhjensimme auton ja lähdimme etsimään syötävää sekä palauttamaan autoa Spaceshipille. Löysimme meksikolaisen Pepe's-ravintolan, jossa sai täytetyt tortillat. Ne rakennettiin suoraan tiskin takana kuten patongit Subwayssa. Sitten palautimme auton ja kävelimme majapaikkaan. Hyvä sijainti majoitukselle.
Huomenna on hyvin aikainen nousu. Kävelemme alle kahden kilometrin matkan lentokentälle. Lennämme Sydneyyn, jossa vaihdamme muutaman tunnin odotuksen jälkeen konetta ja lennämme Singaporeen. Siellä olemme perillä Singaporen aikaan noin puoli viideltä illalla. Meillä on sama hotelli kuin mennessäkin.
Olimme täällä Uudessa-Seelannissa yhteensä 21 yötä. Heti toisena reissupäivänä haimme Spaceshipistä campervanin, jonka sitten palautimme edellisenä päivänä ennen lähtöä. Nukuimme campervanissa 8 yötä, 7 yötä motelleissa/hotelleissa, 3 yötä B&B:ssa, 2 yötä Airbnb:ssä sekä yhden yön laivassa. Etukäteen olimme varanneet ainoastaan ensimmäisen yön Christchurchissa, muut yöt valikoituivat matkamme edetessä.
Ajokilometrejä kertyi 4358 km.
Alla on kartta, johon piirsin kynällä ajetun matkamme etelä-saarella jos siitä saa selvää. Mitä tahansa blogini kuvaa klikkaamalla sen saa isommaksi.
Ajettu matka kartalla
- ajokilometrit: 177 km
- aika: 8.40 - 11.30 ja 12.50 - 16.00
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uusi-Seelanti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uusi-Seelanti. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 25. marraskuuta 2015
tiistai 24. marraskuuta 2015
24.11 - Uusi-Seelanti: Autolla Murchison - Hanmer Springs
Minulta pyydettiin sisäkuvia autosta, niin tässä alkuun niitä. Eli tässä autossa ei ole kuin etupenkit, takana on nukkumatila. Päivällä kun liikutaan, sänky laitetaan yhtä patjapalaa pienemmäksi irroittamalla levy sen alta myös irti. Yöksi se laitetaan takaisin, jolloin saadaan mukavan tilava nukkumasoppi.
Australiassa autossamme oli yhden istuttava takapenkki välissä selkä menosuuntaan, mutta tässä sitä ei ole, jolloin liikkeellä sängyn ja etupenkkien välillä on reilu tila säilöä haluamiaan tavaroita.
Me ostimme heti alkuun muutamalla dollarilla tähän autoon selkänojallisen retkituolin, joka näppärästi mahtui avonaisena olemaan välitilassa. Siinä pystyi istumaan sisällä, kun sänky ei vielä ollut avattu tai sitten nostaa se ulos ja viettää picniciä.
Spaceshipillä on useita videoita Youtubessa, joista voi katsella ohjeita autosta, ja nettisivuillakin on tietoa. Toinen samanlainen firma on Jucy.
Sängyn alta löytyy lokerot, joissa toisessa on jääkaappi ja toisessa valmis astiasto ja retkikeitin ja tilaa säilöä ruokatavaroita. Takakontissa sängyn alla on hyvänkokoinen lukittava tila parille pienelle kannettavalle matkalaukulle.
Sisäkuva Spaceshipin campervanista
Sisäkuva Spaceshipin campervanista
Sisäkuva Spaceshipin campervanista
Murchison Kiwi Holiday Park-leirintäalueella
Yö oli lämpöinen, noin 12 asteinen. Tänään olisi edessä vain lyhyt ajomatka Hanmer Springsiin Lewis Passin kautta. Pian lähdön jälkeen oli Maruia Falls tien vieressä.
Maruia Falls
Ajoimme tuuheassa tummanvihreässä metsässä Lewis Passin eli solan läpi pienessä tihkusateessa, jonka jälkeen saavuimme aurinkoiseen Hanmer Springsiin.
Maisemia välillä Murchison - Hanmer Springs
Maisemia välillä Murchison - Hanmer Springs
Maisemia välillä Murchison - Hanmer Springs
Maisemia välillä Murchison - Hanmer Springs
Jäimme ensin picnicille parkkipaikalle puistonpenkille sorsien odottaessa murusia. Sen jälkeen menimme Hanmer Springs-kylpylään. Olimme varanneet alennusliput bookme-nettisivun kautta ja pääsimme etuajassa sisään jo yhdentoista jälkeen.
Kylpylässä oli pukuhuoneet naisille ja miehille erikseen, ja hassusti vain ulkopuolella kylpyläalueella kahden dollarin kolikolla toimivat sähköiset lokerot. Vaihdoimme uikkareihin pukuhuoneissa ja hipsimme sitten tavarat repussa ja sylissä lokeroille. Käytimme yhtä lokeroa molempien tavaroille. Omat pyyhkeet oli hyvä olla mukana, koska pyyhevuokraus oli erikseen ja maksullinen.
Kuljimme pyyhkeet mukana altailta toiselle. Paikassa oli useita altaita ulkona erilämpöisine vesineen. Uintialtaassa oli 28-asteinen vesi ja muissa termaalisissa altaissa 35-42-asteiset vedet. Ilmeisesti suurin osa altaista ainakin oli kuumaa luonnollista vettä maan alta. Kolme pientä allasta, 40-42-asteiset, olivat voimakkaasti rikiltä haisevia altaita. Kaikki muut paitsi kultakorut kannatti riisua pois, eikä päätä saanut kastella vedessä. Kuumissa altaissa tuli nopeasti liian kuuma, eikä niissä saanutkaan pulikoida kuin kymmenisen minuuttia kerrallaan.
Lokeromaksu oli kaksi tuntia kahdella dollarilla, jonka aikana sitä sai käydä avaamassa ja sulkemassa; loppupuolella haimme kameran ja otimme vähän kuvia. Pari tuntia olikin riittävä aika mulimiseen. Hauskin allas taisi molempien mielestä olla uintialtaan vieressä oleva virtaava joki, jossa vesi kuljetti ympäriinsä kellukelautan avulla.
Hanmer Springs-kylpylässä
Hanmer Springs-kylpylässä
Hanmer Springs-kylpylässä
Olimme illalla varanneet Rosie's B&B-paikasta meille yksittäisen chalet-huoneen seuraavaksi yöksi. Etsimme paikan kylpemisen jälkeen jo ennen kahta. Saimme auton pihaan ja asettauduimme taloksi kivaan pieneen vierasmökkiin, jossa oli oma kylpyhuone ja jääkaappi. Luonnonvesissä kylpeminen vei yllättävästi energiaa, joten söimme melkein kaikki loput eväämme samantien pois.
Lähdimme kiertämään Hanmer Springsin keskuskatua, joka oli pieni, mutta hyvin lomakylämäinen myymälöineen. Kävimme tunnin kävelyllä joen viertä. Eksyimme vähän kauemmas kuin ensin suunnittelimme. Sää oli kesäisen lämmin, 22 astetta. Kun palasimme kylään kävimme syömässä Whatever-ravintolassa, josta sai todella herkullista sitruunakakkua jälkiruoaksi. Jutustelimme muutaman sanan ruotsalaisen tarjoilijan kanssa.
Huomenna palautamme auton Christchurchiin, samaan paikkaa kuin mistä sen haimme vajaa kolme viikkoa sitten. Olemme varanneet majoituksen seuraavaksi yöksi läheltä autovuokraamoa sekä lentokenttää, koska lentomme lähtee Sydneyn kautta Singaporeen aikaisin aamulla ylihuomenna. Sitten on aika jättää pallon toinen puoli taakse ja tasoitella aikaeroa muutama päivä Singaporessa, ennen kuin palaamme takaisin Suomeen.
- ajokilometrit: 187 km
- aika: 7.40 - 10.30
Australiassa autossamme oli yhden istuttava takapenkki välissä selkä menosuuntaan, mutta tässä sitä ei ole, jolloin liikkeellä sängyn ja etupenkkien välillä on reilu tila säilöä haluamiaan tavaroita.
Me ostimme heti alkuun muutamalla dollarilla tähän autoon selkänojallisen retkituolin, joka näppärästi mahtui avonaisena olemaan välitilassa. Siinä pystyi istumaan sisällä, kun sänky ei vielä ollut avattu tai sitten nostaa se ulos ja viettää picniciä.
Spaceshipillä on useita videoita Youtubessa, joista voi katsella ohjeita autosta, ja nettisivuillakin on tietoa. Toinen samanlainen firma on Jucy.
Sängyn alta löytyy lokerot, joissa toisessa on jääkaappi ja toisessa valmis astiasto ja retkikeitin ja tilaa säilöä ruokatavaroita. Takakontissa sängyn alla on hyvänkokoinen lukittava tila parille pienelle kannettavalle matkalaukulle.
Sisäkuva Spaceshipin campervanista
Sisäkuva Spaceshipin campervanista
Sisäkuva Spaceshipin campervanista
Murchison Kiwi Holiday Park-leirintäalueella
Yö oli lämpöinen, noin 12 asteinen. Tänään olisi edessä vain lyhyt ajomatka Hanmer Springsiin Lewis Passin kautta. Pian lähdön jälkeen oli Maruia Falls tien vieressä.
Maruia Falls
Ajoimme tuuheassa tummanvihreässä metsässä Lewis Passin eli solan läpi pienessä tihkusateessa, jonka jälkeen saavuimme aurinkoiseen Hanmer Springsiin.
Maisemia välillä Murchison - Hanmer Springs
Maisemia välillä Murchison - Hanmer Springs
Maisemia välillä Murchison - Hanmer Springs
Maisemia välillä Murchison - Hanmer Springs
Jäimme ensin picnicille parkkipaikalle puistonpenkille sorsien odottaessa murusia. Sen jälkeen menimme Hanmer Springs-kylpylään. Olimme varanneet alennusliput bookme-nettisivun kautta ja pääsimme etuajassa sisään jo yhdentoista jälkeen.
Kylpylässä oli pukuhuoneet naisille ja miehille erikseen, ja hassusti vain ulkopuolella kylpyläalueella kahden dollarin kolikolla toimivat sähköiset lokerot. Vaihdoimme uikkareihin pukuhuoneissa ja hipsimme sitten tavarat repussa ja sylissä lokeroille. Käytimme yhtä lokeroa molempien tavaroille. Omat pyyhkeet oli hyvä olla mukana, koska pyyhevuokraus oli erikseen ja maksullinen.
Kuljimme pyyhkeet mukana altailta toiselle. Paikassa oli useita altaita ulkona erilämpöisine vesineen. Uintialtaassa oli 28-asteinen vesi ja muissa termaalisissa altaissa 35-42-asteiset vedet. Ilmeisesti suurin osa altaista ainakin oli kuumaa luonnollista vettä maan alta. Kolme pientä allasta, 40-42-asteiset, olivat voimakkaasti rikiltä haisevia altaita. Kaikki muut paitsi kultakorut kannatti riisua pois, eikä päätä saanut kastella vedessä. Kuumissa altaissa tuli nopeasti liian kuuma, eikä niissä saanutkaan pulikoida kuin kymmenisen minuuttia kerrallaan.
Lokeromaksu oli kaksi tuntia kahdella dollarilla, jonka aikana sitä sai käydä avaamassa ja sulkemassa; loppupuolella haimme kameran ja otimme vähän kuvia. Pari tuntia olikin riittävä aika mulimiseen. Hauskin allas taisi molempien mielestä olla uintialtaan vieressä oleva virtaava joki, jossa vesi kuljetti ympäriinsä kellukelautan avulla.
Hanmer Springs-kylpylässä
Hanmer Springs-kylpylässä
Hanmer Springs-kylpylässä
Olimme illalla varanneet Rosie's B&B-paikasta meille yksittäisen chalet-huoneen seuraavaksi yöksi. Etsimme paikan kylpemisen jälkeen jo ennen kahta. Saimme auton pihaan ja asettauduimme taloksi kivaan pieneen vierasmökkiin, jossa oli oma kylpyhuone ja jääkaappi. Luonnonvesissä kylpeminen vei yllättävästi energiaa, joten söimme melkein kaikki loput eväämme samantien pois.
Lähdimme kiertämään Hanmer Springsin keskuskatua, joka oli pieni, mutta hyvin lomakylämäinen myymälöineen. Kävimme tunnin kävelyllä joen viertä. Eksyimme vähän kauemmas kuin ensin suunnittelimme. Sää oli kesäisen lämmin, 22 astetta. Kun palasimme kylään kävimme syömässä Whatever-ravintolassa, josta sai todella herkullista sitruunakakkua jälkiruoaksi. Jutustelimme muutaman sanan ruotsalaisen tarjoilijan kanssa.
Huomenna palautamme auton Christchurchiin, samaan paikkaa kuin mistä sen haimme vajaa kolme viikkoa sitten. Olemme varanneet majoituksen seuraavaksi yöksi läheltä autovuokraamoa sekä lentokenttää, koska lentomme lähtee Sydneyn kautta Singaporeen aikaisin aamulla ylihuomenna. Sitten on aika jättää pallon toinen puoli taakse ja tasoitella aikaeroa muutama päivä Singaporessa, ennen kuin palaamme takaisin Suomeen.
- ajokilometrit: 187 km
- aika: 7.40 - 10.30
maanantai 23. marraskuuta 2015
23.11 - Uusi-Seelanti: Autolla Nelson - Murchison
Aamulla olimme puoli kahdeksalta lähdössä kohti Golden Baytä pohjoisessa. Suunnitelmissa oli mennä Rawhiti Cave-luolalle. Sinne oli reilu matka ajaa, ja vielä parin tunnin kävely itse luolaan, joten päivä oli suunniteltava tarkasti. Aluksi tie kohti Motuekaa oli rantaa lähin Scenic Road, joka kulki Ruby Bayn kautta. Siellä otimme auringon paisteessa silhuettikuvia Nelsonin suuntaan tien vieren näköalapaikalta.
Maisemaa Scenic roadilla Ruby Baylla
Takakaa ennen oli mutkaisia teitä kukkuloiden viertä, ja pysähdyimme Hawkes Lookoutilla.
Maisemia Hawkes Lookoutilta
Frenzyn kirjan opastamana löytyi Rawhiti Caven parkkipaikka läheltä Motupipin kylää. Loppupäässä opastettu tie vei laitumien läpi, joten pari kertaa piti availla portteja. Täällä oli hauska fruit-kaappi, josta sai itsepalveluperiaatteella ostaa hedelmiä. Nyt tarjolla oli sitruunoita, limejä ja greippejä, 2 dollaria pussillinen. Greippipussi lähti matkaan, ja olivatkin todella hyviä. Paljon siemeniä ja pienempiä kuin Suomen tuontigreipit, sekä reilusti makeamman makuisia.
Hedelmäkaappi itsepalveluperiaatteella
Evästä ennen vaellusta
Luolalle kävely vei yhteen suuntaan tunnin verran. Vajaan puolet ajasta oli helppoa kävelyä joen vartta, mutta sen jälkeen alkoi vaikea polku ylämäkeen kivien ja puunjuurien hidastaessa menoa. Kun luolan suu äkkiä ilmaantui kuin tyhjästä eteen, sai se suun loksahtamaan auki. Huikea paikka. Kalsiumkarbonaatti yhdessä sammaleen ja sienten kanssa kasvattaa tippukiviä, jotka luolan suulla taipuvat kohti auringon valoa.
Luolan sisälle johti portaat, ja siellä oli pienen pieniä tippukiviä lukematon määrä. Katossa pään päällä oli lisää isoja, joista tippui vettä päähän. Joka puolelta kuului tippuvan veden ääni. Luolassa oli paljon viileämpää kuin ulkona noin 22 asteen lämpötilassa. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Kuviin oli mahdotonta saada näkyviin, miten mahtavan iso luola oli.
Kävelyä kohti Rawhiti Cavea
Rawhiti Cave
Rawhiti Cave
Rawhiti Cave
Rawhiti Cave
Palmu paluumatkalla Rawhiti Cavelta
Saniainen paluumatkalla Rawhiti Cavelta
Alaspäin meni myös tunnin verran, sen verran jyrkkä ja hankala polku oli.
Sitten ajoimme lähelle The Grove-nimiseen lyhyeen kävelyyn, jossa oli isoja erikokoisia ja erimuotoisia kiviä, joiden lomissa kävellä.
The Grove-paikassa
Saniainen
Takakan keskustakadulla söimme pikaisen lounaan; erikoisen mutta toimivan yhdistelmän pekonia, pannukakkua, vaahterasiirappia, kermavaahtoa ja paistettuja banaaneja. Ei ihme että annoksen nimi oli Naughty Pancakes.
Lähellä oli vielä yksi käytävä paikka, nimeltä Waikoropupu Springs, lyhyesti Pupu Springs. Yksi maailman puhtaimmista lähteistä. Vesi pulppusi pyörteillen maan syvyyksistä lammikkoon, jossa näki selvästi pohjaan asti. Hyvin hypnoottinen ja kaunis paikka.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että lähes kymmenen vuotta vanhassa matkakirjassamme on maininta, kuinka lähteessä voi sukellella täydessä sukellusvarustuksessa, kun taas nykyisin on tarkasti määrätty, että veteen ei saa edes koskea, eikä sitä saa ottaa mukaan. Ilmeisesti joku Maoreille pyhitetty paikka nykyään.
Waikoropupu Springs
Waikoropupu Springs
Oli aika palata takaisin samaa reittiä kuin aamulla. Lähellä Riwakaa Frenzyn kirja ehdotti käymisen arvoiseksi Riwaka-joen lähteen, jossa voisi uida. Paikalle oli huonot opastukset, mutta se löytyi ajamalla Riwaka Valley Roadia asvalttitietä seitsemän kilometriä päätyyn asti. Perillä oli luolasta lähtevä joen alkulähde sekä alempana aurinkoinen kirkas luonnonallas. Mieheni kokeili mennä pulahtamaan; vesi oli kuulemma hirmuisen kylmää.
Riwaka-joki
Motuekan KFC:ssä maistoimme kananpaloja sekä kanahampurilaisen. Sitten lähdimme ajamaan vielä kohti Murchisonia Motueka Valley Roadia pitkin. Matka kesti pari tuntia maalaismaisemassa, mm. humalapensaiden kasvaessa tien vierellä.
Humalapensaita matkalla kohti Murchisonia
Huomenna on oltava jo Hanmer Springsissä pulikoimassa luonnonlämpimissä vesissä puoliltapäivin, joten meidän on liikuttava lähemmäs. Pienessä Murchisonissa oli Kiwi Holiday Park, joten kysyimme sähköttömän paikan ja ajoimme sisään. Paikalla oli hiljaista, vain yksi toinen asuntoauto sekä telttailija. Viimeinen yö campervanissamme on edessä.
- ajokilometrit: 335 km
- aika 7.30 - 19.00
Maisemaa Scenic roadilla Ruby Baylla
Takakaa ennen oli mutkaisia teitä kukkuloiden viertä, ja pysähdyimme Hawkes Lookoutilla.
Maisemia Hawkes Lookoutilta
Frenzyn kirjan opastamana löytyi Rawhiti Caven parkkipaikka läheltä Motupipin kylää. Loppupäässä opastettu tie vei laitumien läpi, joten pari kertaa piti availla portteja. Täällä oli hauska fruit-kaappi, josta sai itsepalveluperiaatteella ostaa hedelmiä. Nyt tarjolla oli sitruunoita, limejä ja greippejä, 2 dollaria pussillinen. Greippipussi lähti matkaan, ja olivatkin todella hyviä. Paljon siemeniä ja pienempiä kuin Suomen tuontigreipit, sekä reilusti makeamman makuisia.
Hedelmäkaappi itsepalveluperiaatteella
Evästä ennen vaellusta
Luolalle kävely vei yhteen suuntaan tunnin verran. Vajaan puolet ajasta oli helppoa kävelyä joen vartta, mutta sen jälkeen alkoi vaikea polku ylämäkeen kivien ja puunjuurien hidastaessa menoa. Kun luolan suu äkkiä ilmaantui kuin tyhjästä eteen, sai se suun loksahtamaan auki. Huikea paikka. Kalsiumkarbonaatti yhdessä sammaleen ja sienten kanssa kasvattaa tippukiviä, jotka luolan suulla taipuvat kohti auringon valoa.
Luolan sisälle johti portaat, ja siellä oli pienen pieniä tippukiviä lukematon määrä. Katossa pään päällä oli lisää isoja, joista tippui vettä päähän. Joka puolelta kuului tippuvan veden ääni. Luolassa oli paljon viileämpää kuin ulkona noin 22 asteen lämpötilassa. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Kuviin oli mahdotonta saada näkyviin, miten mahtavan iso luola oli.
Kävelyä kohti Rawhiti Cavea
Rawhiti Cave
Rawhiti Cave
Rawhiti Cave
Rawhiti Cave
Rawhiti Cave
Saniainen paluumatkalla Rawhiti Cavelta
Alaspäin meni myös tunnin verran, sen verran jyrkkä ja hankala polku oli.
Sitten ajoimme lähelle The Grove-nimiseen lyhyeen kävelyyn, jossa oli isoja erikokoisia ja erimuotoisia kiviä, joiden lomissa kävellä.
The Grove-paikassa
Saniainen
Takakan keskustakadulla söimme pikaisen lounaan; erikoisen mutta toimivan yhdistelmän pekonia, pannukakkua, vaahterasiirappia, kermavaahtoa ja paistettuja banaaneja. Ei ihme että annoksen nimi oli Naughty Pancakes.
Lähellä oli vielä yksi käytävä paikka, nimeltä Waikoropupu Springs, lyhyesti Pupu Springs. Yksi maailman puhtaimmista lähteistä. Vesi pulppusi pyörteillen maan syvyyksistä lammikkoon, jossa näki selvästi pohjaan asti. Hyvin hypnoottinen ja kaunis paikka.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että lähes kymmenen vuotta vanhassa matkakirjassamme on maininta, kuinka lähteessä voi sukellella täydessä sukellusvarustuksessa, kun taas nykyisin on tarkasti määrätty, että veteen ei saa edes koskea, eikä sitä saa ottaa mukaan. Ilmeisesti joku Maoreille pyhitetty paikka nykyään.
Waikoropupu Springs
Waikoropupu Springs
Oli aika palata takaisin samaa reittiä kuin aamulla. Lähellä Riwakaa Frenzyn kirja ehdotti käymisen arvoiseksi Riwaka-joen lähteen, jossa voisi uida. Paikalle oli huonot opastukset, mutta se löytyi ajamalla Riwaka Valley Roadia asvalttitietä seitsemän kilometriä päätyyn asti. Perillä oli luolasta lähtevä joen alkulähde sekä alempana aurinkoinen kirkas luonnonallas. Mieheni kokeili mennä pulahtamaan; vesi oli kuulemma hirmuisen kylmää.
Riwaka-joki
Motuekan KFC:ssä maistoimme kananpaloja sekä kanahampurilaisen. Sitten lähdimme ajamaan vielä kohti Murchisonia Motueka Valley Roadia pitkin. Matka kesti pari tuntia maalaismaisemassa, mm. humalapensaiden kasvaessa tien vierellä.
Humalapensaita matkalla kohti Murchisonia
Huomenna on oltava jo Hanmer Springsissä pulikoimassa luonnonlämpimissä vesissä puoliltapäivin, joten meidän on liikuttava lähemmäs. Pienessä Murchisonissa oli Kiwi Holiday Park, joten kysyimme sähköttömän paikan ja ajoimme sisään. Paikalla oli hiljaista, vain yksi toinen asuntoauto sekä telttailija. Viimeinen yö campervanissamme on edessä.
- ajokilometrit: 335 km
- aika 7.30 - 19.00
sunnuntai 22. marraskuuta 2015
22.11 - Uusi-Seelanti: Autolla Blenheim - Nelson
Aurinkoinen aamu herätti meidät, ja lähdimme aikaisin motellista viinitilojen ohi kohti Marlborough Sounds-aluetta, eli pohjoisosan vuonoja.
Maisemia Marlborough Soundsilla
Rai Valleyn kohdalla lähdimme reitille kohti French Passia. Pysähdyimme katselemaan maisemia kukkuloilta kohti sinistä merta.
Maisemia kukkuloilta ajaessa French Passia kohti
Maisemia ajaessa French Passia kohti
Mutkaisten teiden jälkeen pysähdyimme rannan luona Okiwi Bay-nimisessä paikassa. Täällä näytti olevan vain pieni asuin- tai lomakylä.
Okiwi Bay
Sitten jatkoimme matkaa edelleen metsäisissä maisemissa Elaine Bayhin, jossa odotti taas kaunis rantamaisema, sekä jokunen iso loma-asunto.
Elaine Bay
Lähdimme kohti French Passia hyväkuntoista soratietä niemen kärkeen saakka. Ensin mutkaista metsätietä, ja sitten olimme korkealla tien rakentajan muistomerkin kohdalla. Meri näyttäytyi alapuolella hyvin sinisenä. Maisemat olivat mielettömän kauniit. Tie kulki aivan reunojen tuntumassa ja oli jännittävää ajella.
Maisemia kukkuloilta ajaessa French Passia kohti
Maisemia kukkuloilta ajaessa French Passia kohti
Maisemia kukkuloilta ajaessa French Passia kohti
Perillä tien päässä French Passissa oli hiljaista. Campingalue oli tyhjä ja pieni kahvilakioski kiinni.
French Pass
Oli aika palata takaisin samaa reittiä. Matkalla pysähdyimme vielä muutamalla näköalapaikalla, jotka menomatkalla jäivät välistä. French Pass Lookoutilta oli näkymä salmeen, jossa näki kuinka vuorovesi virtasi nyt idästä länteen (alla ylempi kuva).
Päätiellä jatkoimme kohti Nelsonia ja kohta lähdimme sivutietä kohti Cable Bayta. Perillä odotti rannikko sekä mutatasanko. Lähdimme kiipeämään kukkulalla lampaiden juoksennellessa karkuun ja muutaman lehmän tarkkaillessa. Oli varottava eläinten läjiä jyrkähköllä matkalla, ja välillä pysähdyttävä puuskuttamaan ja katsomaan taakse maisemia. Jaksoimme ylös asti vajaan tunnin verran ensimmäisen kukkulan päälle noin 250 metrin korkeuteen merenpinnasta, josta näki toiselle puolellekin merelle, sekä maata sen takana. Sitten laskeuduimme taas alas reisien saadessa jo tehotreenin. Sää oli tuulinen, noin +20, eli kesäisen lämmin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.
Cable Bayn kukkula
Kipuaminen Cable Bayn kukkulalle
Cable Bayn kukkulan päällä
Cable Bayn kukkulan päällä
Lehmiä Cable Bayn kukkulalla
Nelsonissa etsimme eilen varatun Trailway hotellin ja lähdimme heti kaupunkikierrokselle sekä kauppaan ja tankkaamaan. Toimme ostokset huoneeseen ja lähdimme etsimään kävellen keskuskadulta ravintolaa. Moni paikka oli sunnuntaina kiinni, mutta avoin Cafe Affair löytyi, jossa söimme isot annokset falafelsalaattia ja naudanpihviä.
Nelsonissa
Nelsonissa
Nelsonissa
- ajokilometrit: 258 km
- aika 7.25 - 16.30
Maisemia Marlborough Soundsilla
Rai Valleyn kohdalla lähdimme reitille kohti French Passia. Pysähdyimme katselemaan maisemia kukkuloilta kohti sinistä merta.
Maisemia kukkuloilta ajaessa French Passia kohti
Maisemia ajaessa French Passia kohti
Mutkaisten teiden jälkeen pysähdyimme rannan luona Okiwi Bay-nimisessä paikassa. Täällä näytti olevan vain pieni asuin- tai lomakylä.
Okiwi Bay
Sitten jatkoimme matkaa edelleen metsäisissä maisemissa Elaine Bayhin, jossa odotti taas kaunis rantamaisema, sekä jokunen iso loma-asunto.
Elaine Bay
Lähdimme kohti French Passia hyväkuntoista soratietä niemen kärkeen saakka. Ensin mutkaista metsätietä, ja sitten olimme korkealla tien rakentajan muistomerkin kohdalla. Meri näyttäytyi alapuolella hyvin sinisenä. Maisemat olivat mielettömän kauniit. Tie kulki aivan reunojen tuntumassa ja oli jännittävää ajella.
Maisemia kukkuloilta ajaessa French Passia kohti
Maisemia kukkuloilta ajaessa French Passia kohti
Maisemia kukkuloilta ajaessa French Passia kohti
Perillä tien päässä French Passissa oli hiljaista. Campingalue oli tyhjä ja pieni kahvilakioski kiinni.
French Pass
Oli aika palata takaisin samaa reittiä. Matkalla pysähdyimme vielä muutamalla näköalapaikalla, jotka menomatkalla jäivät välistä. French Pass Lookoutilta oli näkymä salmeen, jossa näki kuinka vuorovesi virtasi nyt idästä länteen (alla ylempi kuva).
French Pass Lookout
Maisemia kukkuloilta ajaessa French Passilta pois päin
Päätiellä jatkoimme kohti Nelsonia ja kohta lähdimme sivutietä kohti Cable Bayta. Perillä odotti rannikko sekä mutatasanko. Lähdimme kiipeämään kukkulalla lampaiden juoksennellessa karkuun ja muutaman lehmän tarkkaillessa. Oli varottava eläinten läjiä jyrkähköllä matkalla, ja välillä pysähdyttävä puuskuttamaan ja katsomaan taakse maisemia. Jaksoimme ylös asti vajaan tunnin verran ensimmäisen kukkulan päälle noin 250 metrin korkeuteen merenpinnasta, josta näki toiselle puolellekin merelle, sekä maata sen takana. Sitten laskeuduimme taas alas reisien saadessa jo tehotreenin. Sää oli tuulinen, noin +20, eli kesäisen lämmin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.
Cable Bayn kukkula
Kipuaminen Cable Bayn kukkulalle
Cable Bayn kukkulan päällä
Cable Bayn kukkulan päällä
Lehmiä Cable Bayn kukkulalla
Nelsonissa etsimme eilen varatun Trailway hotellin ja lähdimme heti kaupunkikierrokselle sekä kauppaan ja tankkaamaan. Toimme ostokset huoneeseen ja lähdimme etsimään kävellen keskuskadulta ravintolaa. Moni paikka oli sunnuntaina kiinni, mutta avoin Cafe Affair löytyi, jossa söimme isot annokset falafelsalaattia ja naudanpihviä.
Nelsonissa
Nelsonissa
Nelsonissa
- ajokilometrit: 258 km
- aika 7.25 - 16.30
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)