Kävelimme yhdeksän jälkeen vajaan puolen tunnin matkan Spaceshipille hakemaan autoa. Jätimme matkalaukut vielä vierasmajaan odottamaan. Automme nimi on Hikaru Sulu, hahmo Star Trekistä. Paljon uudempi ja mukavampi auto ajaa. Autonvuokran mukana saimme yllättäen saman The Frenzy-kirjan pdf-versiona sähköisesti, kuin mistä olimme ottaneet kuvia edellisenä iltana isäntämme luona.
Haimme vielä laukut mukaan ja sitten ajoimme kauppaan ostamaan syötävää ja juotavaa autoon sekä tankkaamaan sekä syömään vielä leipomosta suolaiset leivonnaiset.
Kello oli jo yli 12 kun pääsimme lähtemään oikeasti liikkeelle. Siksi päätimme muuttaa suunnitelmiamme, emmekä vielä lähteneet tänään Arthur's Passiin länteen päin, vaan lähdimmekin itään kohti Akaroaa Banks Peninsulaan. Ensin piipahdimme Christchurchin keskustassa, jossa odotti hurja näky. Helmikuun 2011 paha maanjäristys romahdutti runsaasti taloja purkukuntoon. Upea vanha Christchurch Cathedral oli pystyssä osittain, sen torni oli purettu pois. Koko kirkon purkamista ei olla haluttu vielä tehdä.
Jokunen autotie oli suljettu kirkon läheltä, joka puolella oli vain aidattuja hiekkakenttiä, joista oli purettu talot, yhtä korkeaa taloa juuri purettiin, ja mikä hämmentävintä, sitä hotellia jossa asuimme muutaman yön 6 vuotta sitten kirkon vieressä, ei enää ollut. Koko keskusta näytti lohduttomalta.
Lähdimme kohti Akaroaa, joka on niemellä pussinperässä, kirjaimellisestikin kartalta katsottuna. Ajoimme ensin tasaista Canterbury Plainsia kohti vihreitä kukkuloita. Kukkuloille päästyämme mutkittelimme reunoja pitkin lampaiden ja lehmien keskellä. Käännyimme turistireitille, kun kyltti tuli vastaan ja ajoimme yhä ylemmäs, kunnes äkkiä mieletön maisema aukesi edessä. Oli pakko pysähtyä tien sivuun. Poukama mereltä täynnä turkoosin väristä vettä alhaalla, meri kauempana molemmin puolin Banksin niemimaata, vaaleanvihreät kukkulat ympärillä, ja lampaita.
Laskeuduimme alas ja ajoimme Akaroaan. Etsimme ravintolan ja saimme nälkäisen olon pois. Näimme hyvänkuuloisen tarjouksen hotellin ikkunassa vieressä rantatiellä. Saimme parvekkeellisen kulmahuoneen.
Selailimme Akaroan esitettä ja löysimme mielenkiintoisen kävelyn korkealla. Etsimme herellä apuja ja lähdimme kiipeämään autolla Stony Bay Roadia. Tiukkoja mutkia soratiellä hurjien jyrkänteiden vieressä vei lopulta ylös lähelle huippua. Kävelimme loppumatkan vielä ylemmäs Stony Bay Peakille 806 metrin korkeuteen. Keltaiset kukat tuoksuivat huumaavalta joka puolella. Muita ei näkynyt. Vajaan puolen tunnin päästä olimme perillä. Upeat maisemat. Sininen meri toisella puolella vihreiden kukkuloiden alla, Akaroan kylä alempana rannalla.
Alaspäin autolle meni saman verran aikaa, ja matkaa oli yhteensä noin 3 km edestakaisin. Nousua kukkulalle oli noin 100 metriä pystysuoraan. Helpohko kävely, jolla kuljimme paljon tasamaalla ja kapeaa polkua pensaiden välissä, pari lammasaitaa piti kivuta yli. Sää oli tuulinen ja kylmä, noin 14 astetta kylässä, mutta aurinkoinen. Puoli kahdeksalta lähdimme ajamaan varovasti takaisin alas ja hotellille. Sitten aurinko jo laskikin noin puoli yhdeksän aikaan.
- ajokilometrit: 111 km
- aika 12.00 - 20.00
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti