Saimme jo koneessa immigration-lomakkeet täytettäviksi ja samoin ebola-kyselyn. Maahantulotarkastuksen hymyilevä täti aussiaksentillaan piristi aamua huomattavasti, varsinkin verrattuna Singaporen viralliseen totiseen setään.
Lentokentällä haahuilimme hetken väsyksissä ja käytimme ilmaista wifiä. Meillä ei ollut kiire. Arvelimme, että hotelliin olisi turha mennä suoraan kentältä heti niin aikaisin aamusta, koska huone ei kuitenkaan olisi vielä vapaana. Siksi matkaan saattoi hyvinkin tuhlata enemmänkin aikaa ja samalla yrittää päästä mahdollisimman edullisesti julkisilla Melbournen keskustaan. Lentokenttäbussi kun oli kallis.
Olimme jo kotona etukäteen etsineet Melbournen reittioppaalla reitin kentältä keskustaan ja sieltä hotellille julkisilla ja lukeneet paikallisesta Myki-matkakortista sekä turisteille suunnatusta Myki Visitor Value Packistä, johon kuuluu matkakortti + yhteen päivään kuluva matkojen hinta maksimissaan. Olimme lukeneet, että lentokentältä voi ostaa matkakortit. Koska Myki-matkakortit oli tarkoitus joka tapauksessa hankkia Melbournessa liikkumista varten vielä todennäköisesti samana ensimmäisenä päivänämme, niin yritimme etsiä tietoa, mistä kentällä ne saisi hankittua, kun missään paikan päällä ei ollut mitään mainosta tai kylttiä siitä. Infopisteen täti ei osannut auttaa, mikä oli kummallista. Hän ohjasi meidät vain kalliimpaan lentokenttäbussiin.
Lopulta jostain netin uumenista löysimme tiedon, että Mykit saa ostettua Skybussin lipunmyyntipisteestä. Ehkä infon täti oli tarkoittanut juuri tätä, mutta emme olleet sitä ymmärtäneet. Hämmentävää kyllä, että tämä yksityisen firman lentokenttäbussin lipunmyyntipiste myy kysyttäessä julkisen liikenteen Myki-matkakortteja, mutta heillä ei tietenkään ole kojun ulkopuolella mainosta, että niin tekevät, vaan mainostavat vain omaa kallista bussiaan. Tämän tiedon etsimiseen netistä kulutti aikaa.
Myki Moneylla matkustaa yhden koko päivän kaikki matkat maksamalla maksimissaan 7,52 dollaria ja voi kulkea sekä zone 1 että zone 2 alueilla. Lentokenttä kuuluu zone 2 alueelle. Kahden tunnin sisään tehdyt kaikki yhden päivän matkat maksavat maksimissaan 3,76 dollaria. Edullista siis kokonaisuutena.
Melbournen sää oli mukavan raikas ja viileä ja lämpöä aamulla 8 astetta, joka lämpenisi ennusteen mukaan noin 20:een päivän mittaan.
Kun meillä oli lopulta Myki-visitor-kortit, lähdimme bussilla ja sitten junalla kulkemaan keskustaa kohti. Bussista ulos hypätessä oli vastassa heti lipuntarkastajat. Junaliikenteessä oli varmaankin juuri joku häiriö, koska yksi juna käännytettiin heti raiteiden alkupäässä paluusuuntaansa takaisin, ja matka keskustaan kesti aikataulua pidempään. Ihmisiä oli niin paljon asemilla, että kaikki eivät mahtuneet kyytiin.
Matkaan kentältä keskustaan meni reilu tunti, ja koska kello oli jo yli 10, päätimme heti jatkaa vielä ratikalla hotelliin St. Kildan alueelle kysymään huonetta tai sitten vain jättämään matkalaukut säilöön. Onneksemme saimme huoneen heti ja pääsimme suihkuun ja ottamaan parin tunnin torkut. Kylläpä pehmeä sänky tuntui mukavalta :D Väsytti ihan älyttömästi.
Kun jaksoimme taas nousta, päätimme viettää rennon iltapäivän ja lähdimme ratikalla hotellin edestä St. Kilda Beachille eli meren rannalle. Kävelimme rannalla katsellen muutamia auringonpalvojia ja kaunista maisemaa.
Kävelimme rannan pohjoisosan pitkän St. Kilda Pierin (laiturin) päähän. Siellä St. Kilda Pier Kiosk/Pavilion piti sisällään mukavan näköisen Little Blue-ravintolan, jonne jäimme syömään. Valitsimme mieheni toiveesta kokin valmiin valikoiman tapaksia. Tarjottimen sisältö olikin yllätys ja tuli sitten maistettua mm. osteria, kampasimpukkaa sekä jotain friteerattua pikkukalaa. Osteri maistui levältä ja kampasimpukka vain inkivääriltä ja korianterilta, joissa se oli marinoitu.
Lähtiessämme ravintolasta kävelimme vielä vähän pidemmälle laituria pitkin talon taakse, koska olimme lukeneet että siellä voisi olla Little Blue-pingviinejä. Siellä näkyi ihastuneita ihmisiä, kun kallion koloissa oli kaksi pientä pingviiniä. Jotkut yrittivät kyllä ihan turhan lähelle näitä söpöjä otuksia kiipeilemällä kalliolle.
Etsimme kehutun vanhan kahvilan Monarchin Aclandst-kadulta, josta maistoimme kahvilan suositteleman leivonnaisen Kugelhopf (Marble cake), joka muistutti brownieta tai mutakakkua. Hyvää mutta liian pieni pala.
Latasimme 7-eleven kioskista matkakorteille valmiiksi seuraavaksi päiväksi taas maksimin 8 dollaria ja lähdimme ratikalla takaisin hotelliin. Heti hotellissa puimme uikkarit ja kylpytakit ja menimme saman kerroksen porealtaaseen ja saunaan rentoutumaan. Ylhäältä oli kauniit maisemat hämärtyvään Melbourneen.
Vietämme täällä Melbournessa yhteensä 4 yötä. Maanantai-aamuna haemme campervanin Spaceshipiltä ja lähdemme ajamaan kolmen viikon verran Sydneyyn. Nyt loikoilemme illan Parkview-hotellissa ja yritämme saada jetlagin pois. Kello on yli yhdeksän ja ulkona on juuri tullut pimeää. (Ikkunasta vain tosin näkyy toisen talon seinä, että ei ole meille annettu nimen mukaista puistonäkymää.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti